Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus 2018

EPV Energia Oy (EPV) on energian hankintaan erikoistunut omakustannusperiaatteella toimiva yhtiö. Tavoitteena on toimittaa hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä omistajille ja varmistaa edullinen sähkönhankinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiön strateginen tavoite on, että energian hankinta on vähäpäästöistä ja samalla kilpailukykyistä. Energian hankinta tapahtuu pääosin omistettujen tuotanto-osuuksien ja oman tuotannon välityksellä. EPV:n vuonna 2018 hankkima sähkömäärä oli 4 915 (3 909) GWh. Se vastaa 5,6 (4,6) prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.

TILIKAUDEN TAPAHTUMAT

Toimintaympäristö

Pohjoismaissa sähkönkulutus vuonna 2018 oli alustavien tilastojen mukaan hieman edellistä vuotta korkeampi eli 399 (392) TWh. Suomessa sähkönkulutus vuoden 2018 aikana oli 87,4 (85,4) TWh, joka on noin 2,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Teollisuuden osuus käytetystä sähköstä oli 47 prosenttia ja muun kulutuksen 53 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi viime vuonna 1,8 % muun sektorin sähkönkulutuksen kasvaessa 2,7 prosenttia. Häviöiden osuus sähkönkulutuksesta oli noin 3 prosenttia.

Sähkön hankinnasta katettiin vuonna 2018 tuonnilla 22,8 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 77,2 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä noin 24,6, ydinvoima 25,0, vesivoima 15,0 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima 5,6 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 6,7 prosenttia. Uutena tilastoituna sähköntuotantomuotona aurinkovoiman osuus oli 0,2 prosenttia. Sähköntuonti Ruotsista väheni ja Venäjältä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Sähkön nettovienti Viroon kasvoi noin 1,5 TWh:iin. Näiden muutosten seurauksena sähkön nettotuonti Suomeen väheni 3 prosenttia edellisvuodesta ollen nyt 19,9 TWh.

Pohjoismaiden lumi- ja vesivarastot eli hydrologinen tase on pysynyt pitkänajan keskiarvotason alapuolella maaliskuusta 2018 alkaen. Vesivoimatuotantoon liittyvää vaihtelua kuvaa hyvin se, että hydrologinen balanssi oli vuoden aikana alimmillaan 26 TWh alle pitkänajan keskiarvotason ja korkeimmillaan 7 TWh yli keskiarvon. Varastot olivat vuoden 2018 alussa 7 TWh keskiarvotason yläpuolella ja vuoden lopussa 10 TWh keskiarvotason alapuolella. Vuodenvaihteessa pohjoismaiset vesivarastot olivat yhteensä noin 73 TWh.

Suomen sähköntuotannon CO2 -päästöt olivat vuonna 2018 6,7 miljoonaa tonnia, joka on 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hiilidioksidipäästöjen kasvu johtui lähinnä talven 2018 suuremman lämmitystarpeen sekä kuivan kesän aiheuttaman vesiniukkuuden seurauksena kasvaneesta fossiilisten polttoaineiden käytöstä sähköntuotannossa. Suomessa tuotettu sähkö oli 79-prosenttisesti hiilidioksidivapaata. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 47 prosenttia sähköntuotannosta.  Kotimaiset polttoaineet kattoivat tuotannosta 53 prosenttia. 

Tuotanto

Osakkuusyhtiö Vaskiluodon Voima Oy:n (50 %) voimalaitosten vuoden 2018 sähkön tuotanto oli 1 117 (1 064) GWh. Kaukolämpöä tuotettiin yhteensä 537 (759) GWh. EPV hankki omistuksensa perusteella sähköenergiaa yhteensä

531 (504) GWh. Luvuissa on mukana Seinäjoen voimalaitoksen luvut tammi-helmikuun osalta. Laitos myytiin Seinäjoen Voima Oy:lle 1.3.2018. Vaasan voimalaitoksen vuosihuollossa tehtiin normaalit tarkastus- ja kunnossapitotyöt.

Tytäryhtiö Seinäjoen Voima Oy (100 %) perustettiin 24.1.2018 ja liiketoiminta alkoi 1.3.2018. Voimalaitoksen sähköntuotanto maalis-joulukuulta 2018 oli 595

(-) GWh. Kaukolämpöä tuotettiin yhteensä 285 (-) GWh. Seinäjoen voimalaitoksen vuosihuollossa tehtiin normaalit tarkastus- ja kunnossapitotyöt.

Omistusyhteysyritys Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon 1 ja 2 -ydinvoimalaitosten tuotantomäärä vuonna 2018 oli yhteensä 14 089 (13 415) GWh. Olkiluoto 2 tuotantomäärä vuonna 2018 oli historiansa kolmanneksi suurin. Olkiluoto 1:llä tehtiin vuosihuollossa isoja muutos- ja korjaustöitä, joiden seurauksena yksikön tuotantomäärä jäi Olkiluoto 2:a pienemmäksi. Tehtyjen muutostöiden ansiosta Olkiluoto 1:n nimellistehoa nostettiin vuodenvaihteessa 890 megawattiin aiemmasta 880 megawatista. Vuoden 2018 aikana Olkiluodon ydinvoimalaitosten 1 ja 2 käyttölupia jatkettiin vuoteen 2038. EPV:n suora omistusosuus Teollisuuden Voimassa on 6,6 prosenttia ja sähköenergiaa hankittiin omistusosuutta vastaavasti 969 (887) GWh. Hankinta sisälsi myös Meri-Porin lauhdetuotanto-osuuden, jonka omistus päättyi vuoden 2018 lopussa.

​Teollisuuden Voima allekirjoitti maaliskuussa 2018 kattavan, Olkiluoto 3 -projektin loppuunsaattamiseen ja projektin kiistoihin liittyvän, sovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden kanssa. Kattava sovintosopimus varmisti sen, että Olkiluoto 3 -projektilla on jatkossakin tarvittavat taloudelliset, tekniset ja henkilöresurssit laitoksen valmistumista ja onnistunutta käynnistämistä varten, ja se myös ratkaisi muita avoinna olleita asioita.

Laitostoimittajan aikataulun mukaan laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon lokakuussa 2019 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020.

Omistusyhteysyritys Pohjolan Voima Oyj  on omakustannusperiaatteella toimiva sähkönhankintayhtiö, joka toimittaa omakustanteista sähköä omistajilleen. EPV:n omistusosuus Pohjolan Voimassa on 5,5 (5,5) prosenttia ja osakkuuden perusteella sähköä hankittiin yhteensä 476 (462) GWh.

Osakkuusyhtiö (50 %) Rapid Power Oy:n toimittama sähkömäärä Norjassa sijaitsevasta vesivoimalaitoksesta oli pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi, huolimatta lähes koko vuotta koskevista käynnistys- ja pysäytysrajoituksista sekä joidenkin generaattoriyksiköiden huolloista. Vuoden 2018 sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 707 (613) GWh.  Rapid Power Oy:n vesivoimatuotanto Norjassa perustuu 15-vuotiseen leasing-sopimukseen Ranan vesivoimalaitoksesta. Leasing-sopimus päättyy vuoden 2019 lopussa.

Voimapiha Oy (17 %) tuottaa vesivoimalla sähköä Ruotsissa. Voimapiha omistaa 25,7 prosenttia Kraftgården Ab:n osakekannasta. Kraftgårdenin omistamat vesivoimalaitokset sijaitsevat Ruotsin merkittävimpiin vesivoimavarantoihin kuuluvassa Indalsälven-joessa ja yhtiöllä on noin 161 MW tuotantotehoa, joka vastaa noin 862 GWh keskimääräistä vuosituotantoa.  Voimapihan toimittama sähkömäärä oli vuonna 2018 alle pitkän aikavälin keskiarvon, koska kesä oli erittäin vähäsateinen. Viidennen kokonaisen toimintavuotensa aikana Voimapiha Oy toimitti EPV:lle Ruotsissa tuotettua vesivoimasähköä yhteensä 229 (295) GWh.  Ruotsin vesivoimalaitosten kiinteistöveroa lasketaan portaittain vuosien 2017-2020 aikana. Tämä on ollut positiivinen asia ruotsalaisille vesivoimatuottajille, koska kiinteistövero on vesivoimatuotannossa yksi merkittävimmistä kustannustekijöistä.

Tornion Voima Oy on EPV:n tytäryhtiö (100 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Tornion terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä kaukolämpöä ja prosessihöyryä Tornion terästehtaalle ja kaukolämpöä Tornion Energia Oy:lle. Sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 167 (167) GWh.

Raahen Voima Oy on EPV:n osakkuusyhtiö (25 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Raahen terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä Raahen terästehtaalle sekä kaukolämpöä Raahen Energia Oy:lle. Yhtiön toiminta on vakiintunut ja vastannut odotuksia. Sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2018 oli yhteensä 160 (148) GWh.

EPV Tuulivoima Oy (100 %) on keskittynyt tuulivoimapuistojen rakentamiseen ja tuulisähkön tuotantoon Pohjanmaan rannikkoalueella sekä sisämaassa. EPV Tuulivoiman toiminnassa olevat tuulivoimapuistot sijaitsevat Vaasan Torkkolassa (16 turbiinia), Ilmajoen Santavuorella (17 kpl), Kristiinankaupungin Metsälässä (34 kpl) sekä Teuvan Paskoonharjulla (2 kpl). Metsälässä sijaitsevan tuulivoimapuiston yksittäisten turbiinien lavoissa on havaittu vaurioita. Tästä johtuen osa turbiineista on ollut poissa tuotannosta syksyn aikana.  Turbiinit ovat laitevalmistajan takuun piirissä. Lisäksi EPV Tuulivoimalla on hallussaan rakentamattomia lainvoimaisia rakennuslupia uusille voimaloille. Sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2018 oli yhteensä 642 (350) GWh.

Rajakiiri Oy:n (65,1 %) Torniossa sijaitsevan tuulivoimapuiston tuotantovuosi oli tuotantomäärältään hieman edellisvuotta korkeampi. Yhtiön koko sähköntuotanto oli yhteensä 126 (123) GWh, josta sähköntoimitus EPV:lle oli 79 (78) GWh.

Suomen Merituuli Oy on yhteisyritys, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa merituulivoimaloita Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle. Yhtiöllä on merituulivoimaan tähtääviä kehityshankkeita Inkoon ja Kristiinankaupungin alueilla.  EPV:n omistusosuus yhtiössä on 50 %.  

Alueverkkoyhtiö

Tytäryhtiö EPV Alueverkko Oy (100 %) harjoittaa sähkönsiirto- ja verkko-liiketoimintaa pääasiallisesti emoyhtiöltä vuokraamallaan voimansiirtoverkolla. EPA:n siirtoverkon kautta kulutukseen välitetyn energian määrä oli toimintavuoden aikana 7 010 GWh (6 815), kasvaen hieman edellisestä vuodesta. Verkon siirtohäviöt (13,8 GWh) kasvoivat edellisvuodesta ollen kuitenkin selvästi alle kymmenen vuoden keskiarvon. Uusia verkkohankkeita valmistui vuoden aikana useita ja verkkoon liitettiin kaksi uutta asiakasta.

Kulunut vuosi oli Energiaviraston (EV) verkkoliiketoiminnan 4. valvontajakson (2016 – 2019) kolmas vuosi. Kuluneen toimintavuoden osalta alustavan laskelman mukaan alituotto on noin 2,0 M€. Edellisen ja kuluvan valvontajakson kumulatiivinen alituotto on noin 4,3 M€.

Muut yhtiöt

EPV Energia Oy:n erityistä tarkoitusta varten perustaman yhtiön Suomen Energiavarat Oy:n tavoitteena on Vapo Oy:n osakkeenomistajana kehittää Vapon toimintaa strategisena päämääränä omistaja-arvon kasvattaminen sekä Vapon resurssien kohdistaminen kotimaisten polttoaineiden tuotantoon ja turpeen uusien käyttömahdollisuuksien kehittämiseen.

EPV Bioturve Oy:n (100 %) toiminnan pääpainopiste on turvetuotannossa ja bioenergia-liiketoiminnassa. Toiminta laajeni kevään liiketoimintakaupan myötä, kun Vaskiluodon Voima Oy:n maa-alueet ja turveliiketoiminta siirtyivät yhtiön omistukseen. Kuiva kesä antoi hyvät edellytykset turvetuotannolle sekä turvetoimituksiin. Myös energiapuutoimitukset toteutuivat suunnitellusti. Tehdyt uudet vuokrasopimukset mahdollistivat ympäristöturveliiketoiminnan kasvun. Laihian Vähänevan tuotanto on edennyt suunnitellusti ja samoin Seinäjoen Hangasnevan kunnostustyöt ovat jatkuneet, jonka valmistuttua sen tuotantopinta-ala on yhteensä noin 280 hehtaaria.  Lisäksi yhtiö on kuluneen tilikauden aikana hankkinut aktiivisesti bioenergiaa toiminta-alueellaan.

EPV Tase Oy:n (100 %) tehtävänä on tuottaa energiatasehallintaan liittyviä palveluja EPV:n osakkaille ja EPV:n omistamille tai osaomisteisille energiantuotantoyhtiöille. Yhtiön tilikauden toiminta on vastannut odotuksia ja liikevaihto on kasvanut merkittävästi tuulivoiman tuotantovolyymien kasvun sekä kahden uuden asiakkaan myötä.

EPV Teollisuusverkot Oy (90 %) hallinnoi Tornion Röytässä sijaitsevien 110 kV suurjännitejohtojen siirtotoimintaa. Verkon operatiivisesta toiminnasta vastaa EPV Alueverkko Oy.

EPV Tuotantoverkot Oy:llä (100 %) on hallinnassaan pääosin Pohjolan Voiman vesivoimalaitosten ja kantaverkon välistä 110 kV suurjännitteistä jakeluverkkoa sekä sähköasemia Pohjois-Suomessa ja Satakunnassa. Asiakaskunta koostuu toiminta-alueella jakelu-, teollisuus- ja tuotantoyhtiöistä. Vuoden 2018 aikana yhtiön siirtoverkon kautta kulutukseen välitetyn energian määrä oli 196 (200) GWh ja tuotannon energian määrä 481 (624) GWh.

Kulunut vuosi oli Energiaviraston (EV) verkkoliiketoiminnan 4. valvontajakson (2016 – 2019) kolmas vuosi. Kuluneen toimintavuoden osalta alustavan laskelman mukaan alituotto on noin 80 000 euroa. Edellisen ja kuluvan valvontajakson kumulatiivinen alituotto on noin 3,8 miljoonaa euroa. EPV:n verkkoliiketoiminnan keskittämisen seurauksena EPV:n omistuksessa olleet voimajohdot, sähköasemat ja muu verkko-omaisuus siirrettiin 1.1.2019 nettoapporttina yhtiölle.

Tytäryhtiö Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy harjoittaa teollisuus-, toimisto- ja varastotilojen vuokrausta. Tilat sijaitsevat voimantuotannon vara-alueeksi luokitellulla alueella.

Manga LNG Oy (5 %) perustettiin vuonna 2013. Yhtiön tavoitteena on toimittaa pitkällä aikavälillä kilpailukykyisesti nesteytettyä maakaasua osakkailleen. Investointipäätös nesteytetyn maakaasuvaraston rakentamisesta Tornioon tehtiin joulukuussa 2014 ja kaasun toimitukset EPV:lle alkoivat syksyllä 2018. 

LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA TULOS

EPV Energia -konsernin liikevaihto oli 362,3 (265,2) miljoonaa euroa. Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta oli 267,6 (182,1) miljoonaa euroa ja muun liiketoiminnan 94,7 (83,2) miljoonaa euroa. Liikevaihdon nousu on seurausta sähkön tuotantokapasiteetin määrän kasvusta, korkeasta käyttöasteesta sekä tasepalvelun piirissä olevan asiakaskunnan laajenemisesta.

Konsernin liiketulos oli voitollinen 2,7 (17,7) miljoonaa euroa. Tilikauden nettorahoituskulut olivat 6,2 (4,3) miljoonaa euroa. Konserni­tilinpäätöksen mukainen tilikauden tulos oli -3,7 (10,3) miljoonaa euroa. Edellisvuotta huonompi tulos on seurausta osakkuusyrityksen liiketoimintakaupan johdosta kirjatusta poistoeron muutoksesta sekä tuulivoiman alentuneista syöttötariffituloista.

EPV Energia Oy toimii omakustannusperiaatteella. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Konsernin taseen loppusumma kasvoi 827,5 (797,2) miljoonaan euroon. Pitkäaikainen vieras pääoma oli 356,7 (313,2) miljoonaa euroa ja lyhytaikainen 99,8 (102,7) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 42,8 (45,7) %, joka on yhtiön asettaman tavoitetason mukainen.

Konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden. Likvidejä varoja ja sijoituksia oli vuoden lopussa yhteensä 79,5 (50,7) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäys johtuu pääasiallisesti maksamattomista investointimenoista ja pääomapalautuksista. Käyttämättömiä valmiusluottoja oli vuoden lopussa 80 miljoonan euron arvosta.

Konsernin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 41,2 (122,8) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 48,6 (114,8) miljoonaa euroa. Investoinnit rahoitettiin pitkäaikaisten lainojen nettolisäyksellä 28,6 miljoonaa euroa sekä osakeanneilla 17,9 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 74,6 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 46,0 miljoonaa euroa.

Korkoriskiltä on suojauduttu koronvaihtosopimuksin. Johdannaisten osalta on lisätietoa liitetiedoissa.

OSAKKAAT, YHTIÖKOKOUS JA HALLITUS

Osakkaat

Osakkaiden omistusosuudet vuoden 2018 lopussa olivat seuraavat:

2018 (%)2017 (%)
Alajärven Sähkö Oy1,411,41
Cumel Oy0,320,32
Helen Oy6,216,27
Imatran Seudun Sähkö Oy0,360,37
Jylhän Sähköosuuskunta4,084,08
Järviseudun Sähkövoiman Kuntayhtymä1,691,69
Kaakon Energia Oy0,380,38
KSS Energia Oy0,660,66
Kymppivoima Oy8,928,91
Lahti Energia Oy8,878,73
Lehtimäen Sähkö Oy0,570,57
Oulun Energia Oy2,132,00
Outokumpu Oyj1,391,42
Oy Perhonjoki Ab1,771,78
Rauman Energia Oy0,930,92
Seinäjoen Energia Oy10,6510,56
Vaasan Sähkö Oy40,3140,58
Vantaan Energia Oy8,348,34
Vimpelin Voima Oy0,470,48
Äänekosken Energia Oy0,520,53
Yhteesä100,00100,00

Yhtiökokoukset

Vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2018. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat, Ulvila-Meri-Porin 400 kV voimajohdon ja Tahkoluodon 110 kV kytkinkentän myynti sekä EPV Energia Oy:n omistaman alueverkon liiketoimintasiirto EPV Tuotantoverkot Oy:lle.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 22.2.2018 käsiteltiin hallituksen ehdotus Vaskiluodon Voima Oy:n omistamien Seinäjoen voimalaitoksen ja energiaturveliiketoimintojen myymisestä ja ostamisesta, EPV:n yhtiöjärjestyksen D1- ja D2-sarjoja koskevien määräysten muuttaminen Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen laitosta koskevan järjestelyn vuoksi ja järjestelyyn liittyvän uuden D3-sarjan perustaminen sekä Seinäjoen voimalaitoksen ostoon liittyvä yhtiön uuden D3-sarjan suunnattu osakeanti.

Toisessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa 4.6.2018 käsiteltiin hallituksen ehdotus TVO:n C-sarjan osakkeiden myynnistä ja Meri-Porin voimantuotanto-osuuksien luopumisesta sekä hallituksen ehdotus yhtiön omistamien eräiden sähköasemalaitteiden ja tontin myynnistä Fingrid Oyj:lle.

Kolmannessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa 21.9.2018 käsiteltiin yhtiön taseen ylikurssi-, arvonkorotus- ja vararahastojen alentaminen, hallituksen valtuuttaminen varojen jakoon E2-osakesarjan vapaan oman pääoman rahastosta liittyen Rapid Power Oy:n Ranan vesivoimalaitoksen leasingsopimuksen päättymiseen, yhtiön omistamien maa-alueiden luovuttaminen ja hallituksen valtuuttaminen päättämään tarkemmista luovutusehdoista sekä hallituksen täydentäminen.

Hallitus

Hallitukseen kuuluivat vuonna 2018 yhtiökokouksen valitsemina varsinaisina jäseninä Juha Häkkinen, Vesa Hätilä, Janne Kangasaho, Miapetra Kumpula-Natri, Hannu Linna, Pekka Manninen, Mikko Rajala, Anders Renvall, Joakim Strand ja Markku Vartia.

Hallituksen varajäsenet olivat Olli Arola, Ahti Källi, Matti Rasimus, Kari Roos ja Jukka Ylitalo.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Miapetra Kumpula-Natri ja varapuheenjohtajana Vesa Hätilä.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 21.9.2018 Juha Häkkisen jäädessä pois hallituksesta sitä täydennettiin siten, että hallituksen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Stefan Damlin ja Olli Arola sekä varajäseneksi Hannu Linna.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajana toimi DI Rami Vuola.

Tilintarkastajat

Yhtiökokouksessa valittiin varsinaisiksi tilintarkastajiksi vuoden 2019 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kestäväksi toimikaudeksi Tatu Huhtala, KHT ja tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko Rytilahti sekä varatilintarkastajiksi KHT Anders Svennas ja KHT Kristian Berg.

HENKILÖSTÖ

Henkilökunnan keskeisiä tehtäviä ovat energianhankinta sekä voimalaitos- ja verkkoliiketoiminnan omaisuuden tehokas hallinnointi. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa yhtiön osakkaille ohjaamalla omistuksia sekä valvoa niihin liittyviä toimintakokonaisuuksia.

EPV Energia -konsernin henkilöstön osaamisen ylläpitäminen on keskeisessä roolissa, jotta liiketoiminnan jatkuva kehittäminen on mahdollista. Kehitystoimenpiteitä on kohdistettu osaamisen kehittämiseen, esimiesten valmentamiseen ja lisäksi yhtiö on tukenut työtekijöitä huolehtimaan omaehtoisesti terveydestään. Henkilökunnalta kerätään säännöllisesti palautetta, jota hyödynnetään toiminnan ja johtamisen kehittämisessä. Yhtiö pyrkii ylläpitämään henkistä ja fyysistä toimintakykyä ja siten edistää työssä jaksamista.

Konsernin henkilökunnan lukumäärä kasvoi 30 henkilöllä ja oli vuoden aikana keskimäärin 101 (71) henkilöä.  Henkilöstömäärän kasvu johtui pääasiassa katsauskaudella tehdystä yrityskaupasta. EPV Energia Oy ja Pohjolan Voima Oyj sopivat 1.3.2018 kahdesta liiketoimintakaupasta, jossa yhtiöiden puoliksi omistama Vaskiluodon Voima Oy myi Seinäjoen voimalaitostoiminnot ja yhtiön maaomaisuuden EPV Energialle. Kaupan yhteydessä Seinäjoen voimalaitoksen henkilöstö siirtyi EPV Energian palvelukseen, mikä lisäsi henkilöstön määrää 27 hengellä.

Vuoden 2018 lopussa EPV Energian palveluksessa oli 51 (43) henkilöä, EPV Alueverkon palveluksessa 3 (3), Tornion Voima Oy:n palveluksessa 21 (22) ja Seinäjoen Voima Oy:n 27 henkilöä. Koko konsernin henkilöstöstä vuoden 2018 lopussa oli toimihenkilöitä yhteensä 76 ja työntekijöitä yhteensä 26.

KÄYNNISSÄ OLEVAT OIKEUSPROSESSIT

Yhtiöllä ei ole tiedossa voimassa olevia oikeusprosesseja.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EPV Alueverkko Oy sulautui EPV Tuotantoverkot Oy:öön 1.1.2019. Samassa yhteydessä EPV siirsi liiketoimintasiirtona emoyhtiön taseessa olleen verkko-omaisuusliiketoiminnan kokonaisuudessaan EPV Tuotantoverkot Oy:lle. Näiden liiketoimintatapahtumien seurauksena verkkoliiketoiminta saatiin keskitettyä yhteen yhtiöön ja samalla selkeytettyä sekä tehostettua kyseistä liiketoiminta-aluetta. Verkkoliiketoimintaa jatketaan EPV Alueverkko Oy:n nimellä.

Liiketoimintasiirron jälkeen EPV Alueverkko myi omistamansa 400 kV voimajohdon ja sähköaseman Fortum Oyj:lle 1.1.2019. Kaupalla ei ollut olennaista merkitystä EPV Alueverkon liiketoiminnalle.

Yhtiöllä ei ole tiedossa muita sellaisia olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, joita ei ole mainittu toimintakertomuksessa tai liitetiedoissa.

ARVIO RISKEISTÄ

EPV:n liiketoiminnot altistuvat useille taloudellisille, strategisille, energiapolitiikkaan ja -sääntelyyn liittyville riskeille. Lisäksi toimintaan liittyy normaalit yritystalouden ja operatiivisen toiminnan riskit. Liiketoiminnan kannattavuuden kannalta keskeisin vaikuttava tekijä on pohjoismainen sähkön tukkuhinnan kehitys, johon pääasiallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat polttoaineiden ja CO2-päästöokeuksien hinnat sekä hydrologinen tilanne.

Energiasektori on vahvasti säännelty toimiala. Muutokset sääntelyssä ja verotuksessa heijastavat usein vallitsevaa poliittista ilmapiiriä ja ne myös saattavat muuttaa eri tuotantotapojen suhteellista kannattavuutta. Poliittisuudesta johtuen nämä muutokset ovat osin hankalasti ennakoitavissa ja saattavat siten lisätä riskejä yksittäisissä tuotantomuodoissa. EPV ylläpitää monipuolista tuotantorakennetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön hankkima energia on tuotettu useilla eri tavoilla ja että yksittäisen tuotantomuodon osuutta ei kasvateta liian suureksi. Tämän lisäksi EPV on varautunut toimintaympäristön muutoksiin aktiivisella strategiatyöllä. Strategian pohjalta pyritään varmistamaan oikeat ja oikea-aikaiset investointi ja investointipäätökset.

Yhtiöllä ei ole tiedossa muita liiketoimintaan liittyviä poikkeavia riskejä

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Sähkönhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Helmikuun 2019 alkupuolella Pohjoismaiden hydrologiset vesivarastot olivat noin 8 TWh alle pitkän ajan keskiarvotason ja 15 TWh alle vuoden 2018 vastaavan ajankohdan. Päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2019 oli noin 22 euroa hiilidioksiditonnilta. Samaan aikaan sähkön keskihinta johdannaismarkkinoilla loppuvuodelle 2019 oli noin 44 euroa megawattitunnilta ja vuodelle 2020 noin 37 euroa megawattitunnilta. Suomen aluehinta oli vastaavasti 50 ja 41 euroa megawattitunnilta. Hiilen termiinihinta loppuvuodelle 2019 oli noin 82 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.

EPV:n Tuulivoima Oy:n Kristiinankaupungin Metsälässä sijaitsevan tuulivoimapuiston lapavaurioiden korjaukset jatkuvat keväällä 2019 ja osa turbiineista on tämän johdosta poissa tuotannosta.

Valtioneuvosto myönsi Teollisuuden Voima Oyj:lle 7.3.2019 käyttöluvan Eurajoen Olkiluotoon valmistuvalle OL3-ydinvoimalaitosyksikölle. Lupa on voimassa vuoden 2038 loppuun saakka.

Toimivien sähkömarkkinoiden edellytys on, että sähkötehon riittävyys kyetään turvaamaan myös normaalista poikkeavissa tilanteissa. Tällaisia poikkeuksellisia tilanteita ovat esimerkiksi mittavat tuotannon tai siirtoyhteyksien häiriötilanteet tai pitkään kestävä pakkaskausi. Suomen kapasiteettitilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana ja sen oletetaan edelleen heikkenevän, kun lauhdelaitosten lisäksi lopettamisuhan alla on merkittävä määrä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantolaitoksia. On jokseenkin selvää, että lähivuosina tilanteeseen ei kyetä merkittävästi vaikuttamaan uusia voimalaitoksia tai siirtoyhteyksiä rakentamalla. Kuluneen vuoden aikana on tehty havaintoja siitä, että teho- ja säätöongelmat alkavat konkretisoitua. Olisikin Suomen etu, että meillä lainsäädännöllä varmistettaisiin riittävän suuren säädettävissä olevan tuotannon säilyminen maassa.

Siirryttäessä kohti hiilidioksidineutraalia tuotantoa on nähtävissä, että se muuttaa koko energiajärjestelmää ja erityisesti sähköjärjestelmää. Uusien sähkön tuotantomuotojen myötä koko järjestelmän hallittavuus vaikeutuu ja uusia teknologioita ja ratkaisuja tarvitaan. Nämä taas lisäävät alan toimijoiden määrää ja muuttavat nykyisiä markkina-asemia. Sähkömarkkinat mukautuvat uuteen tilanteeseen ja integroivat uudet markkinatoimijat ja tuotteet osaksi markkinaa oli sitten kyse sähköautoista, kulutuksen kysyntäjoustoista, energiavarastoista tai hajautetusta tuotannosta. Tämän kehityssuunnan valossa on lisäksi nähtävissä, että Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on muuttumassa.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 207 780 006,66 euroa, josta tilikauden tulos on 1 095,09 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.