EPV Voiman liiketoiminta-alue harppasi kohti hiilidioksidivapaata energiantuotantoa. Vuoden 2018 aikana Olkiluodon ydinvoimalaitosten 1 ja 2 käyttölupia jatkettiin, ja 3-laitosyksikön rakentaminen eteni. Viimeisestä kivihiililauhdevoimalasta päätettiin luopua. Laajojen kunnossapitoinvestointien ansiosta vesivoimalaitosten käyttö turvattiin vuosikymmeniksi.

Ydinvoiman merkitys päästöttömän energiantuotannon yhtenä lippulaivana on vahvistunut julkisuudessa. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti vahvisti vuonna 2018 ydinvoiman tärkeää roolia ilmastomuutoksen torjunnassa. Myös EU:n komissio ehdotti pyrkimään nettopäästöttömyyteen vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa, että syntyviä päästöjä vastaava määrä hiilidioksidia sidotaan pois ilmakehästä. VTT:n mukaan uusi vaatimus on kova, mutta ei mahdoton, ja Suomessa juuri ydinvoimalla on tärkeä rooli haastavan tavoitteen saavuttamiseksi.

EPV on Teollisuuden Voiman (TVO) osakas. TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitokset ovat kokonaisvaikutukseltaan suurin yksittäinen ilmastoteko Suomessa. Ne ovat sekä Suomelle että EPV Energialle merkittävä askel kohti hiilidioksidivapaata tuotantoa.

Olkiluoto 1 ja 2:n sähköntuotanto oli vuonna 2018 tasaista, ilman suurempia poikkeamia. Olkiluoto 1:n vuosihuollon suurimpia töitä olivat lauhduttimen ja ejektorien uusinta, sivulauhteen eteenpäinpumppaus ja korkeapaine-esilämmittimien, syöttövesijakajien ja pääkiertopumppujen ja niiden taajuusmuuttajien uusinta. Tehtyjen muutostöiden ansiosta Olkiluoto 1:n nimellistehoa nostettiin vuodenvaihteessa 890 megawattiin aiemmasta 880 megawatista. Olkiluoto 2:lla oli polttoaineenvaihtoseisokki, ja laitoksen huolto mitoitettiin polttoainesauvojen vaihdon keston mukaan. Olkiluoto 2 tuotantomäärä vuonna 2018 oli historiansa kolmanneksi suurin.

Valtioneuvosto vahvisti syyskuussa 2018, että Olkiluoto 1 ja 2 ydinvoimalaitosyksiköiden käyttölupia jatketaan vuoteen 2038 asti. Tuotannon jatkon varmistuminen oli erittäin merkittävä ja positiivinen uutinen.

Teollisuuden Voima allekirjoitti maaliskuussa 2018 kattavan, Olkiluoto 3 -projektin loppuunsaattamiseen ja projektin kiistoihin liittyvän, sovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden, Areva NP:n, Areva GmbH:n ja Siemens AG:n, sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n, kanssa. Kattava sovintosopimus oli tervetullut. Se varmisti, että Olkiluoto 3 -projektilla on jatkossakin tarvittavat taloudelliset, tekniset ja henkilöresurssit laitoksen valmistumista ja onnistunutta käynnistämistä varten. Sopimuksessa sovittiin myös, että osapuolet vetäytyvät käynnissä olevista Olkiluoto 3 -projektiin liittyvistä oikeustoimista, mukaan lukien ICC-välimiesmenettelystä.

Olkiluoto 3:n rakennustyöt etenivät, vaikkakin EPR-laitosyksikön käyttöönottotestit kestävät suunniteltua pidempään. Laitostoimittaja Areva-Siemens päivitti aikataulua ja viivästytti uuden laitosyksikön käyttöönottoa neljällä kuukaudella. Uuden aikataulun mukaan säännöllinen sähköntuotanto päästään aloittamaan tammikuussa 2020.

Vaikka viivästyminen on harmillista, tärkeintä on saada käyttöön moderni ja turvallinen ydinvoimalaitos.

Kivihiililauhdevoimalasta luopuminen oli toinen askel kohti CO₂-vapaata tuotantoa

Teollisuuden Voima ja sen osakkaat EPV mukaan lukien sopivat kesällä 2018 Meri-Porin voimalaitoksen tuotantotehoon oikeuttavien osakkeiden omistuksista. Osana tätä järjestelyä EPV luopui Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen osuuksistaan vuoden lopussa. Meri-Porista luopuminen on jatkumoa EPV:n CO₂-vapaan tuotannon tavoitteelle ja se oli viimeinen EPV:n lauhdevoimalaitososuus. Aikaisempina vuosina on jo suljettu ja purettu Mussalon lauhdevoimalaitos sekä lopetettu Kristiinan ja Tahkoluodon lauhdevoimalaitosten tuotannollinen toiminta.

Vähäsateinen kesä laski vesivoimatuotantoa

Kesä 2018 oli Pohjoismaissa vähäsateinen, mikä laski koko vuoden tuotantomäärät EPV:n vesivoimalaitososuuksissa Suomessa ja Ruotsissa alle pitkän ajan historiallisen normaalin. Norjassa koko vuoden tuotantomäärä ylitti hieman historiallisen normaalin.

EPV Energialla on vesivoimaosuuksia Suomessa PVO-Vesivoiman, Ruotsissa Voimapihan ja Norjassa Rapid Powerin kautta. Rapid Powerin vesivoimatuotanto Norjassa perustuu 15-vuotiseen leasing-sopimukseen Ranan vesivoimalaitoksesta. Leasing-sopimus päättyy vuoden 2019 lopussa. Voimapihan useissa laitoksissa suoritettiin laajoja kunnossapitoinvestointeja. Midskogenin laitoksella valmistui laaja perusparannusinvestointi, jossa muun muassa turbiini ja generaattori uusittiin. Perusparannus nosti laitoksen hyötysuhdetta ja maksimitehoa, ja se myös turvaa laitoksen käytön seuraavaksi 40 vuodeksi.

Rapid Powerin Ranan vesivoimalaitoksessa Norjassa tehtiin vuoden aikana generaattorin kunnossapitotöitä. Myös EPV:n omistusyhteysyritys Pohjolan Voiman Raasakan vesivoimalaitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmät uusittiin vuoden 2018 aikana, mikä turvaa tuotanto- ja säätökyvyn seuraavat 15–20 vuotta.

LNG-tuontiterminaali valmisteltiin käyttöön

Mangan LNG-tuontiterminaalin käyttöönottotestit olivat Torniossa käynnissä vuoden 2018 lopussa, mikä oli askel kohti terminaalin normaaliin kaupalliseen käyttöön siirtymistä vuoden 2019 aikana. Kaasun toimitukset EPV:lle alkoivat syksyllä 2018.