Vuosi 2018 vahvisti entisestään EPV Energian asemaa päästöttömän ja kotimaisen sähkön tuottajana. Suomen suurin tuulivoimapuisto Kristiinankaupungissa saatiin tuotantoon ja OL3-projektin loppuunsaattamista ja kiistoja koskeva sopimus saatiin voimaan. Omistusjärjestelyissä Seinäjoen voimalaitoksen liiketoiminta siirtyi EPV Energialle ja myimme Meri-Porin osuutemme hiililauhdevoimalaitoksesta.
EPV Energian (EPV) vuotta 2018 värittivät toimintaympäristön muutokset, uudelleenorganisoinnit, valmistuneet ja valmistumassa olevat suurhankkeet. IPCC:n ilmastoraportti kiihdytti energiakeskustelua entisestään ja toisaalta viitoitti energiamarkkinoiden vääjäämätöntä muutosta kohti päästöttömyyttä. Vuoden aikana tapahtunut hiilidioksidipäästöjen hinnannousu oli odotettu skenaario, joka tukee vahvaa panostustamme päästöjen vähentämiseen.
EPV:n panostukset tuulivoimatuotantoon ovat osoittautuneet viisaaksi ratkaisuksi. Maatuulivoima on tällä hetkellä kirkas ykkönen uutta energiantuotantoa rakennettaessa. EU:n päästökauppasektorin kiristystahti jatkunee myös tulevaisuudessa. Lisäksi tuulivoimateknologian huiman kehityksen ansiosta vähähiiliseen energiantuotantoon päästään siirtymään ennakoitua pienemmällä hintalapulla.
Seitsemän vuoden aikana EPV on investoinut tuulivoimaan noin 400 miljoonaa euroa, ja hallinnoimme nyt neljää teollisen mittakaavan tuulivoimapuistoa. Vuonna 2018 Kristiinankaupunkiin valmistui Suomen suurin tuulivoimapuisto, mikä oli valtava ponnistus koko EPV:n organisaatiolta. Tuulivoima on ehdottomasti tulevaisuuden energiantuotantomuoto, joten tuulivoimakapasiteettia on tarkoitus rakentaa tulevina vuosina lisää. Tuulivoiman lisääntyminen toi runsaasti töitä myös EPV:n verkkoliiketoimintaan, sillä uusia tuulivoimaliittyjiä oli vuoden aikana ennätysmäärä.
Lämmöntuotannossa tehtiin liiketoimintakauppoja
ja valmistaudutaan kivihiilen jälkeiseen aikaan
Vuoden aikana EPV luopui viimeisestä hiililauhdeosuudestaan, kun Meri-Porin voimalaitososuus myytiin. Seinäjoen lämpövoimalaitoksen EPV puolestaan osti itselleen, minkä seurauksena henkilöstömäärämme nousi yli 100 työntekijään.
Valtio ajaa voimakkaasti kivihiilen kieltoa, joten EPV valmistautuu jo kivihiilen jälkeiseen aikaan. Alan yleisenä pelkona on, että kieltopolitiikka saa jatkoa myös muiden polttoaineiden osalta. Teemmekin parhaillaan selvityksiä sekä Seinäjoen että Vaasan voimalaitosten tulevaisuudesta. Erilaiset polttoainekiellot heikentävät merkittävästi jo ennestään huonoa energiantuotannon tehotilannetta. Uskomme vahvasti, että jos päästötavoitteet hoidettaisiin kieltojen sijaan markkinapohjaisesti, lopputulos olisi sekä kansantaloudellisesti että ilmastollisesti merkittävästi parempi. Mikäli kieltolinjalla pitäydytään, tulee valtion kantaa vastuunsa ja tukea toimijoita muutoksessa.
Biomassojen käyttö lämmöntuotannossa on ollut energiapoliittisten keskustelujen kuuma peruna. Puun käyttöä halutaan lisätä monella rintamalla: kivihiili ja turve haluttaisiin korvata puulla, ja lähes kolmasosa liikenteen kuluttamasta polttoaineesta pitäisi olla peräisin uusiutuvista energialähteistä jo reilun kymmenen vuoden kuluessa. Kun samaa raaka-ainetta tarvitaan kaikkialla ja kysyntä ylittää tarjonnan, on vaarana, että siitä tulee liian kallista kaikille. Biomassojen tuleva käyttö onkin pohdittava järkevästi. Odotamme valtiolta kipeästi kokonaisvaltaisia selvityksiä ja linjauksia aiheesta.
Ydinvoima myötätuulessa, vesivoima kohtaa vastustusta
Ydinvoimaan suhtaudutaan nykyään yhä hyväksyvämmin. Suomessa on vihdoin alettu ymmärtää päästöttömien energiantuotantomuotojen tarpeellisuus. Vuosi 2018 oli ydinvoiman osalta merkittävän positiivinen. Saimme tehtyä sovintosopimuksen Olkiluoto 3:een liittyen sekä sovittua resurssit sen valmiiksi saattamiseen. Olkiluoto 1:n ja 2:n käyttöluvat uudistettiin, minkä ansiosta laitoksilla on jäljellä vähintään 20 vuoden elinkaari. Valtioneuvosto myönsi maaliskuussa 2019 käyttöluvan Olkiluoto 3:lle. Kaupallinen käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan alkuvuodesta 2020.
Vesivoima puolestaan kohtaa julkisuudessa soraääniä. Vesivoiman alasajolla olisi valtavia haittavaikutuksia kansantalouteen ja elintärkeän säätövoiman saatavuuteen. EPV toivoo alan lainsäädännöltä laajamittaisempia syy-seuraus-suhteen analyyseja ennen peruuttamattomia muutoksia.
Uudet teknologiat piirustuspöydällä
Seuraamme uusien teknologioiden kehittymistä ja pyrimme ennakoimaan niiden vaikutuksia sähkömarkkinoihin. Erityisen mielenkiinnon kohteena näistä ovat aurinkovoima ja erilaiset energian varastointiratkaisut. Aurinkovoima onkin tuulivoiman tapaan halventunut merkittävästi ja sama kehitys on tapahtunut akkujen osalta. Kuten monissa uusiutuvassa energiassa, teknologia kehittyy suurin harppauksin, ja hinnat alkavat olla järkevällä tasolla teollisille investoinneille. Omassa toiminnassaan EPV pyrkii rakentamaan tulevaisuuden optioita näiden ympärille.
Oman kehitystyömme jatkuva painopistealue on energiatasehallinta. Tasehallinnan järjestelmät monimutkaistuvat uusien teknologioiden lisääntymisen myötä, mikä vaatii alituisesti parempia työkaluja. Vuoden 2018 aikana EPV:n Vaasan operaatiokeskuksen toiminta on vakiintunut, ja keskus on laajentunut yhdeksi Suomen keskeisimmistä energiatasehallintaa tekevistä organisaatioista.
EPV kiittää ja jatkaa kehitystyötään
EPV:n menestyksekäs vuosi ja monet edistysaskeleet ovat seurausta hyvästä yhteistyöstä eri kumppaneiden kanssa. Haluankin lämpimästi kiittää henkilöstöämme, päätöksentekijöitä, maanomistajia ja laajaa alihankkijakumppaniverkostoamme. Vuosi oli hyvä, ja yhtenä merkittävänä energia-alan toimijana voimme suhtautua luottavaisesti myös tulevaisuuteen.
Rami Vuola
Toimitusjohtaja
